Skip to content

HRD gaala 2011

17.12.2011

Kotiuduin hetki sitten meidän roller derby -seuran gaalailta-pikkujouluista, noi huomisaamun treenit vähän rajotti kemutusta. Tai enempi ehkä orastava päänsärky ja se fakta et partymood ei oo ihan huipussaan, kun on viettäny muutaman päivän tenttikirjoihin hautautuneena ja päässä pyörii vaan lihaskudoksen ominaisuudet ja kenttä- ja palvelurobottien osajärjestelmät. Mutta kivaa oli kuitenkin, oon mä vaan onnistunu huippuporukan itelleni löytämään!

Tällä kertaa yritin hankkia vähän maltillisempia kiharoita:

Ja onnistuinkin…

…mut koska mun hiukset ei ollu suostunu kuivumaan tossa about 15 tunnin aikana, niin ihanuuskiharat lähti huolestuttavasti latistumaan ja piti seivata tilanne laittamalla ne tylsästi kiinni:

Ihan makeen kampauksen mä kuitenkin onnistuin itelleni taikomaan. Vaik panta pitikin repiä pois jossain vaiheessa iltaa, ku toi kukka painaa ihan sikana niin et päätä alkaa särkeä. Olin jopa tunkenu sen alle vessapaperia pehmusteeks (voi kyllä) mut se tuli ulos aika nopeesti.

Ton mekon helman vekit oli ommeltu kiinni toisiinsa ja mun kauhukseni yks ommel pamahti katki just ennen lähtöä. Minä siinä sitten paniikissa yritin solmia sitä takas ja kiinnittää niitä vekkejä  hakaneulalla takas yhteen kunnes lopulta alistuin ja nyppäsin sen ompeleen irti. Vähän se rumasti repsotti mutta eihän sitä nyt kukaan huomais. Kunnes bussissa mun tajuntaan iski, että niin ne ompeleet ehkä kuuluu poistaa. Että mainoskuvissakin se helma tais olla vähän leveempi ku mun versio. Että jos ne on ommeltu noin helposti irtoavalla harsinlangalla, niin ehkäpä niiden kuuluu irrota. Siellä sitten juhlapaikan vessassa nypin loputkin langat helmasta irti ja kas kun muuttu liikkuminen helpommaks ja helmakin kivemmaks. Ja jotta varmasti tulis selväks että kyllä ne nyt vaan kuulu irrottaa, niin tilaisuuteenhan käveli sitten toinen tyttö samassa mekossa (iik! katastrofi!) ja silläkin oli vekit auki.

Gaala oli aika rento ja tyyppien asut vaihteli pukukoodista huolimatta leggingseistä ja tennareista aina sinne pitkään iltapukuun. Ite tunsin itteni alussa melkein ylipukeutuneeks kaikkien niiden trikoiden ja maihareiden keskellä. Hauska huomata, että on olemassa porukka, jossa  oon se melkein eniten pynttäytymiseen tottunut ja juhlalookissa viihtyvä!  Illan ohjelmaan kuulu katsaus vuoden tapahtumiin, palkintojen jakoa ja secret santa. Mä pistin kiertoon mulle saunaillan lahjojenjaossa osuneen ihmeellisen veri-energiajuomajutun, joka oli vaan to-del-la epäilyttävä, ja mitä sainkaan vaihdossa TADAA -jekkupullon. Ei nyt ihan menny nappiin vieläkään, oisko vielä lahjojen jakamista tiedossa ennen joulua? Sit oli ihania leipomuksia, joita jotkut ahkerat oli vääntäneet uniensa inspiroimana ja tottakai mahtava DJ. Tosin mun tanssijalkaa ei oikein saanu vipattamaan muut ku Sata salamaa, parhaat bileet on tällä tytöllä sillon ku tanssiessa voi laulaa mukana sydämensä kyllyydestä.

Mutta nyt meikäläinen painelee petiin, että jaksaa huomenna reenata ahkerasti ja ens vuonna tulla palkituks vaikka vuoden rookiena! ;)

 

Mainokset
No comments yet

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: